Uuden Musiikin Kilpailu

Ihan ensimmäiseksi. Kaikille munaansa märehtijöille ja sohvatyynyyn kiroaville tiedoksi niin, tämä kirjoitus ja arviointi UMK kilpailubiiseistä ei ole katkeruuden tai kateuden aikaan saama vuodatus.
Minä haluan musiikin suurena ystävänä vain ottaa kantaa siihen, että millaisen Suomimainoksen YLE maailmalle haluaa lähettää.

Uuden musiikin kilpailu tai Suomen Euroviisukarsinnat, miten sen sitten haluaakaan nimetä, on ollut minulle jo monena vuotena tärkeä tapahtuma. Vähän kuin Joulu.
Olen osallistunut siihen joka vuosi, ja kerran olen jopa onnistunut pääsemään läpi tällä huumoripitoisella dancerocktykityksellä, joka Roudassa nimellä myös tunnetaan.
 https://www.youtube.com/watch?v=9K_5MVH2jY4
Tuo epämääräinen linkki johtaa sen biisin äärelle.
Humoristisesta ilmeestään kappale oli kuitenkin aito ja huolestunut kannanotto mielenterveytensä kanssa kamppailevien ihmisten hyväksi, joihin myös itse tällä hetkellä kuulun.

Biisi oli sen verran huomiota herättävä että sillä olisi voitu raivata tie suoraan Euroviisujen päänäyttämölle, jos mahdollisuus alkukarsinnoista jatkopeleihin etenemiseen olisi annettu.
 Mutta jo legendaariseksi lauseeksi muodostunut: "Arto kyllä pärjää ilman tätä kilpailuakin",
esti pääsyn isojen poikien ja tyttöjen mittelöihin. Harmi.
Mutta sitä kullilla korvaan joka vanhoja muistelee. Kappaleesta tykättiin kovasti todellisten Euroviisufanien keskuudessa ja ei palaute muutenkaan ollut kovin negatiivista.
Anyway.
Nyt on jälleen kilpailun aika ja tarjottimella kymmenen uutta artisti/bändi-ehdokasta jotka havittelevat tuota edustuspaikkaa maailman isoimmalla estradilla, isoimman yleisön edessä.

Euroviisuissa Suomi on aina pärjännyt hyvinkin vaihtelevasti, ja vain kerran se kaikkein kirkkain mitali on saavutettu.
Sen hurmoksen hetken meille soi LORDI!! Ja ihan ansaitusti. Hallelujaa.
Muina vuosina kultainen laululeija on liidellyt mm aina niin armaan naapurimme Ruotsin puolelle.
Vuonna 2015 voiton vei eräskin Ruotsalaiskomistus Måns, ja aivan aiheesta, sillä esitys ja kilpailukappale olivat suvereenisti parasta koko Viisumittelössä. Voittoja on rapissut useasti sitten myös Irlannille, Iso-Britannialle ja Luxembourgille, joilla tuntuu olevan jokin viisukaava hallussaan jolla tehdään asiallisia biisejä.
Suomi ei ole Lordin voiton jälkeen päässyt edes oikein haisteluetäisyydelle voitosta.
Ehkä tänä vuonna.
Ilokseni voin todeta että vaikka itse en päässyt mukaan tälläkään kertaa, niin pari ystäväpumppua on mukana geimeissä. Onnea heille.
Käyn nyt läpi ehdokkaat ja kirjoitan ääneen mietteitäni niistä. Olen puolueeton enkä pelaa kavereiden laariin, vaan arvioin kappaleita ihan musiikinkuuntelijan näkökulmasta ja tietenkin Euroviisujen.

Aloitetaan.

ALVA-ARROWS

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/11/23/alva-arrows

Ensimmäinen mielleyhtymä tulee heti alussa.
Laulajatar ja koko biisin tematiikka tuo heti mieleen Ellie Gouldingin.
Onko se hyvä vai huono asia? En tiedä.
Harmiton ja ihan hyvänmielen pop kappale.
Jotain koukkua olisi ehkä kaivannut, mutta "Arrows Arrows" hokema jää kyllä varmasti ainakin päähän ,mutta iskeekö kappale sieluun ja viisufinaaleihin asti, jää nähtäväksi. 6 pistettä

ANNI SAIKKU -Reach Out For The Sun

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/11/23/anni-saikku-reach-out-sun

Meininki jatkuu suhteellisen samoilla linjoilla kuin Alvallakin.
Biisi on mausteisempi mutta samalla tavalla keskitien helposti nieltävää poppia kuin Arrowskin.
Tuotanto on toteutettu molemmissa näissä kappaleissa niin että mitään särmää et löydä vaikka työntäisit pääsi kaiuttimeen.
Ei mikään loistokas tekele, ei mikään poptorin markan tuotoskaan. 6 pistettä

CLUB LA PERSE- My Little World

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/11/23/club-la-perse-my-little-world

Tämän aktin valitsemisella finaaliin YLE osoittaa jälleen omituisen makunsa musiikkia kohtaan.
Tai ainakin sen että kuvitellaan pärjäävämme kunhan on tarpeeksi omituista.
Alva ja Anni kuulostavat tämän rinnalla Jumalallisilta.
Pentti Kurikan kanssa tapahtui sama juttu, että vammaisuudella ja erilaisuudella luultiin voiton aukeavan. Musiikillisesti oltiin aivan väärissä skaboissa ja suoraan sanottuna missä oli YLE.n ja kansankin vastuuntunto.
Odotin yhtyeen nimen perusteella jotain Die Antwoordin tyyppistä psykedeelistä naamaan potkimista, mutta tämä on jotain sieltä syvältä minne kärpäsetkään eivät vaivaudu menemään.
Jos paska määriteltäisiin uusiksi, niin tämä Perse Klubi olisi vahva ehdokas kantamaan luotaantyöntävän eritteen viittaa. 2 pistettä. Ja hyi perään.

EMMA- Circle Of Light

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/11/23/emma-circle-light

Luojani anna tämän olla hyvä. Emma olikin tuttu Instagramin kautta jossa seuraamme toisiamme toinen enemmän ja toinen vähemmän himoillen. Vitsi vitsi, tuo loppupuolisko.
Mukavaa Kelttiläistä meininkiä ja Emman ääni on miellyttävän persoonallinen.
Tällaisesta tykkään. Kansantanhut kohtaa Eurodancen.
Hyvällä maulla tehty vaikka jokseenkin turhankin sileäksi hiottua poppista.
Ensimmäinen näistä jossa kuulen ja näen potentiaalia jatkopeleihin asti.
Kaunis haltijatyttö laulaa ihanista asioista. Jotain tuttuakin tässä on mutta niin on nykyään kaikessa musiikissa. Hyvä Emma. 9 pistettä.


Günther & D'Sanz: Love Yourself

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/11/23/gunther-dsanz-love-yourself

Voi ei!! Oletteko tosissanne??  Rammsteinia kevyellä otteella ja sitten kertsissä ollaan niin siirappisia ja kliseisiä että kivekset meinaavat nousta takaisin sinne, missä ne olivat 15-vuotiaana.
Odotin oikeesti sellaista rohkeaa ja röyhkeää esitystä, mutta tämähän on lukuun ottamatta Güntherin pornahtavaa murinaa, ihan kilttiä ja ketään häpäisemätöntä musiikkia. Ei toimi sitten yhtään.
Ja mitä helvettiä tämä kyseinen viiden sentin pornokeisari tässä kilpailussa edes tekee?
Ikävää todeta, että tämän ei juurevan suomalaisen sketsihahmon takia joku todennäköisesti hyvinkin voittokelpoinen artisti jäi ilman finaalipaikkaa.
Maitojuna odottaa jo laiturilla 69. Kiitos ja ei kiitos. 4 pistettä.

Tässä siis ensimmäinen puolisko kattauksesta. Palaan huomenna asiaan loppujen edesottamuksien tiimoilta. Vielä en ole vakuuttunut, mutta kuten olen sen moneen kertaan sanonut, niin YLE.llä ei tunnu olevan mitään käryä siitä, että miten Euroviisuissa pärjätään.
He uskovat sokeasti siihen että erilaisuus, oman elämänsä dokumentoima ADHD, ja Keski-Eurooppalainen yhden hitin rivo ihme tuovat mainetta ja mammonaa.
Pelottaa ihan että nämä kieliposkella persettänsä tarjoavat varmasti lahjoiltaan parempaankin pystyvät musiikkimaailman kummajaiset, vievät mahdollisuuden Suomen oikeaan menestymiseen Euroviisuissa.
Ymmärrän hyvin sen miksi alkukarsinnoista on luovuttu ja hypätty suoraan finalistien julkistamiseen.
Sillä jos kansa saisi päättää, niin todennäköisesti sieltä satojen demojen joukosta olisi löytynyt paljon potentiaalisempikin kattaus. Toinen syy lienee raha. Yksi show, eikä maksa liikaa. No mutta toivo elää. Tänään en kestä enempää vaan ammun puoliksi itseni.

Kiitos ja Anteeksi.