torstai 10. marraskuuta 2016

Unisieppari

Unet ovat olleet aina mielestäni yksi ihmiselämän hienoimmista jutuista.
Kuinka monta kertaa sitä on toivonutkaan että palaisi johonkin mielettömään uneen uudestaan, tai että voisi katsoa sen uudelleen?
Tosin kaikki unet eivät ole sellaisia että niitä haluaisi katsoa uudelleen, mutta ikävä kyllä välillä niitäkin joutuu katsomaan tahdosta riippumatta uusintoina.
Usein kuitenkin näkee myös sellaisia unia joiden todella toivoisi olevan totta, ja aamulla herätessään vituttaa kun huomaa että mitään lottovoittoa ei ollutkaan, ja että asut edelleen lähiössä, vain yhden esimerkin mainitakseni.

Viime aikojen uneni ovat olleet hyvin tapahtumarikkaita ja niissä on esiintynyt hirveästi symboliikkaa. Ei ole tietenkään ihme että tällaisessa elämäntilanteessa alitajunta tekee kolmivuorotyötä ja yrittää avata elämän solmukohtia, ja ratkaista mielen päällä olevia asioita.

Painajaiset koetaan usein ikävinä, mutta minä olen alkanut saamaan niistäkin irti positiivisia asioita.
Tosin voi olla että kauhuelokuvien suurena fanina painajaiset ovat vaan enemmän mieleen.
No on eri asia nähdä jännittävää unta kuin ahdistavaa unta josta lähestulkoon pakotat itsesi takaisin valvemaailmaan. Ja sellaiset ahdistavat unet ovat minun kohdallani enemmänkin niitä painajaisia, kuin vaikka sellaiset jossa lahtaan ihmissyöjäperheen jäseniä.

Miksi kirjoitan tällä kertaa unista? Siksi että haluan muistaa ja lukea, että mitä esimerkiksi tämän ajanjakson kohdalla elämässäni on alitajunnassani tapahtunut.
Ja toiseksi, viime yön unet sisälsivät niin paljon unisymboleita että tarvitsisin tulkin mutta jos saan pyytää niin ei Jannea.

Unia olisi muutenkin hyvä kirjoittaa ylös, jos haluaa muistaa niitä ja löytää niistä jälkikäteen merkityksiä.

En tiedä johtuuko viime yön tapahtumarikas unisessio tästä äkillisesti turvonneesta oikean jalan isovarpaasta, joka on niin kipeä että seisoin yöllä parvekkeella pitäen jalkaani lumipeitteessä joka oli syntynyt kun olin unohtanut parvekelasin auki. Mikä lie lisävarustevaiva kyseessä, en ainakaan ole lyönyt sitä mihinkään.

Mutta siis unien pariin..

UNI 1

Ensimmäinen uneni palautti minut armeijan harmaisiin jonkinmoiselle kertausharjoitusleirille.
Hauskaa oli se että näissä harjoituksissa oli niin lapsuudesta, lukiosta  kuin armeijastakin tulleita ystäviäni. Itse sotaharjoituksia ei juurikaan ollut paitsi yksi, jossa minut tempaistiin keskelle peltoa ryömimään täysvarustuksessa vihollisen tulittaessa meitä muurin päältä konepistoolilla.
Edessäni ryöminyt kaveri sai kuulan oikeaan silmäänsä niin, että näin kuinka luoti tuli ulos takaraivosta. Heti tuon jälkeen Yliluutnantti, joka oli muuten oikeasti Vekarajärven varuskunnan henkilöstöä, komensi harjoituksen päättyneeksi. Aika rankka harjoitus täytyy sanoa, kun yhdeltä lähti henki. Tämä henkensä menettänyt oli muuten ainoa tuosta porukasta jota en tuntenut.
Hänen edellään kulki mies jonka kanssa en ole pitänyt yhteyttä pariin vuoteen, ja emme me juuri puhuneet unessakaan, hän vain mulkoili minua sopivin väliajoin puolivihaisesti.
Leiri päättyi epätoivoiseen anniskeluravintolan etsimiseen yhdessä ystävieni kanssa

Muita yksityiskohtia unesta:

-Kadotin omat varusteeni ja en vain löytänyt niitä vaikka kuinka etsin.
-Bussissa laulettiin lastenohjelmien tunnareita.

UNI 2

Wolverine elokuvan kutsuvierasnäytös jossa olin minulle oikeassa elämässä tuntemattomien mutta unessa tuttujen ihmisten kanssa. Itkin vuolaasti yhdessä Patrick Stewartin ja Ian McKellenin kanssa jotka istuivat vieressäni katsomassa myös kyseistä elokuvaa.
Elokuva oli varsin koskettava alkuperäislähteen väkivaltaisuudesta huolimatta.
Yhtäkkiä filmi muuttuikin jossain kohtaa Bond elokuvaksi, ja minä olin ihan ihmeissäni, että enkös minä tullut katsomaan nimenomaan Wolverinea??
Kysyin asiaa myös Patrickilta ja Ianilta. -Ettekö muista äijät, mehän itkettiin yhdessä kun katsoimme sitä?
Mutta he kielsivät kaiken.

Muita yksityiskohtia unesta:

-Kesken elokuvan kaiuttimista kuului että, "Nyt saa vaihtaa istumapaikkaa ihan mihin vaan"
Jengi meni ihan sekaisin ja istumapaikkoja vaihdeltiin moneen kertaan. Itse ajauduin jonkun pylvään taakse joka peitti koko näkökenttäni, ja voitte arvata että vitutti.

UNI 3

Tämä uni oli mielenkiintoinen ja uskon että se osittain juontaa juurensa päivään ,jona kävimme katselemassa kääpiöhamstereita aikeissa hommata sellaisen perheeseemme.
Lisäksi uni palautti minut aikaan, jolloin minulla ja puolisollani oli lemmikkeinä Rottia.
Tässä unessa minulla oli jonkinmoinen lemmikkieläinkauppa, jossa myytiin pääasiassa jyrsijöitä.
Oli siellä myynnissä kanikin jolla oli kultaiset metallilla päällystetyt korvat.
Rotat joita myin, muistuttivat enemmän hamstereita ja olivat väritykseltään monet Tiikerin näköisiä.
Ne minun lempirottani olivat karkumatkalla kun joku oli unohtanut häkin oven auki.
Etsin niitä epätoivoisesti ja ehdin jo pelätä vaikka mitä, kunnes lopulta löysin ne ja helpotus oli suuri.

UNI 4

Tässä unessa olikin sitten tapahtumia ja symboliikkaa useamman unen verran.
Unessa olimme mökillämme tai vanhempieni mökillä.
Porukkaa oli aina perheenjäsenistä entisiin kuorokavereihin (jotka muuten olivat unessa edelleen lapsia) ja Apulannan Sipeen sekä Toni Wirtaseen, jolla oli vielä oma pienokainen mukanaan.
Päänäyttämönä toimi mökkimme vintti jossa on myös mahdollisuus majoittua, mutta sanomme sitä silti vintiksi koska vintti se on alun perin ollut.
Vintillä riivatusti lepatteli lepakko joka aiheutti minussa ja kavereissani suunnatonta hysteriaa.
Se oli samaan aikaan jännää ja ahdistavaa.
Lepakko saatiin lopulta peiton avulla pyydystettyä, kunnes vintille lehahti jättikokoinen talitiainen jonka iloinen lentomatka päättyi hyvin äkkiä jättikokoisen Ampiaisen pistoon.
Lintu jäi mahdollisesti eloon vaikka se menettikin piston vaikutuksesta välittömästi tajunsa.
Ampiainen oli vaarallinen ja sen tappamiseen tarvittiin kriisipalaveri.
Sipe ja Toni hoitivat asian kuitenkin mallikkaasti.
Vintiltä löytyi vielä jumalaton hämähäkki joka löydettäessä vaikutti kuolleelta, mutta virkosi tuvan lämmössä ja aiheutti uuden paniikin vilistäessään pitkin lattioita.
Tonin lapsen kuitenkin onnistui saada hämähäkki käteen, ja sitä kautta totesimme sen olevan vaaraton ja kaiken lisäksi paristoilla toimiva leluhämähäkki.
Oma poikani oli varsin innoissaan näiden kahden rokkarin viikonloppuvierailusta, ja hän pääsi yhteiskuvaan näiden ihailemiensa artistien kanssa.
Minunkin piti päästä mutta en ikinä onnistunut pääsemään pihalle asti, saatikka löytämään kameraa.
Ja unessa ei ollut vaihtoehtoa että kuva olisi otettu jonkun toisen kameralla.
Sain kuitenkin Tonin ja Sipen itse suunnitteleman T-Paidan, jonka he kyhäsivät mustaa tussia käyttäen, eli kirjoittivat nimmarit valkoiselle paidalle ja heittivät siihen vielä oman itse keksimänsä logon jossa oli T ja A kirjaimet jännästi yhdistettyinä. Muistan pohtineeni että mahtaako tuo tussin jälki kestää konepesun. Rokkarit lähtivät mökiltämme ja uni loppui siihen.

Yksityiskohtia unesta:

-Monia unisymboleja kuten Lepakko, Ampiainen, Lintu ja Hämähäkki.
-Sipe kävi meidän pihalammessa uimassa jossa oli vain 15 cm vettä.
-Olin ilman housuja suurimman osan ajasta, kuitenkin alushousut olivat jalassa.
-Leikimme hippaa kuorokavereiden ja omien lasteni kanssa.
-Tonin vauva viihtyi minun ja puolisoni kanssa erittäin hyvin, samalla kun miehet tekivät kattoremonttia.

Että semmoinen yö oli Keskiviikon ja Torstain välinen yö.
Tylsää ei ainakaan ollut.
Yritin selvittää kaikkien noiden esiintyneiden symbolien merkityksiä, ja aika paljon siellä oli tähän ajankohtaan ja elämäntilanteeseen sopivia merkkejä. Jos niihin haluaa uskoa.
Kyllä minä haluan ja uskon että alitajunta yrittää monesti antaa meille ratkaisun avaimia ongelmiin, keinoja paremman elämän saavuttamiseksi, ja pelkojen voittamiseksi.

Nyt ulkoilmaan kokeilemaan kestääkö jalka, ja kestääkö keuhkot.

Mukavaa päivää ystävät, toverit ja satunnaiset matkaajat.

-Arto

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti